Täyden työuran rajavartiolaitoksella, pohjoiskarjalan maarajalla palvellut Isto Ojala, 59, koitti olla eläkkeellä ”tekemättä mitään”, mutta se ei tuntunutkaan omalta jutulta.
”Eläkkeelle jäätyäni huomasin, ettei raskasta ollutkaan työn tekeminen, vaan tekemättömyys. Kotona kotityöt ja harrastukset olivat koko ajan läsnä. Tuntui, että vierailuilta ja mökiltäkin palasi aina takaisin töihin”, Isto kertoo. Kun Isto pääsi takaisin oikeaan työelämään ja sai Joensuun SSG Sahalan yksiköstä työpaikan, tuntui se lottovoitolta. ”On ihana mennä työpäivän jälkeen kotiin ”harrastamaan”.
Työ on raskasta, mutta kroppa kiittää
Isto aloitti tammikuussa SSG Sahalalla kiillottajana. Pedantti aamuvirkku tulee normaalisti töihin jo ennen muita ja laittaa työkavereille valmiiksi pari pannullista kahvia porisemaan.
Työnkuvana Kiillottaja tarkoittaa asiakkaille koneistamalla valmistettujen muotinosien kiillottamista ”peilipinnalle”. Muoviteollisuudessa käytettävien muottien kiillotus on erittäin tärkeää, jotta niillä saadaan tuotettua kustannustehokkaasti virheetöntä tuotetta loppuasiakkaalle.
Kiillotus tehdään täysin käsityönä, sillä vasta ihan viimeisessä vaiheessa on mahdollista käyttää jotakin konetta apuna. ”Olen myhäillyt, että tämä kiillottaja -titteli sopii minulle hyvin, sillä olen varmasti harakan sukua, koska kaikki kiiltävä kiinnostaa”, Isto nauraa.
Iston aamu alkaa siitä, että hän menee omalle työpisteelle katsomaan mistä tänään aloitetaan. ”Jonain aamuna saattaa olla maailmalle lähetettävien muottien pakkausta tai muottikappaleiden kasaamista. Silloin, kun aloitetaan muotinkappaleiden kiillotuksella, voi jo seitsemän aikaan aamulla olla hiki”, Isto naurahtaa. Kiillottajan työ on raskasta, mutta kroppa kiittää. Isto kertoo olevansa todella kiitollinen siitä, että saa tehdä monipuolisia töitä, jossa ei takapuoli eikä pää puudu.
Parasta työssä on Iston mielestä oma kädenjälki ja ahaa -elämykset. ”On hieno tunne huomata, että tämänhän minä suurin piirtein jo tiedän.” Iston lähin työkaveri on tehnyt aiemmin kiillottajan työtä ja osaa opastaa ja neuvoa hyvin. ”Vaikka kiillottaminen saattaa kuulostaa jonkun mielestä helpolle hommalle, niin minulle on sanottu suoraan, että vuodessakaan ei tätä opi, mutta siinä ajassa asiaan voi päästä sisälle ihan hyvin.”
Entinen maajoukkue-edustaja päätyi ammuntaharrastuksen myötä töihin maanpuolustukseen
Eteläpohjanmaalta kotoisin oleva Isto Ojala kertoo, ettei hänellä ollut nuorempana lukuhaluja. Hän suoritti aikanaan metalliteknisen autonasentajalinjan ja ajautui urheilun pariin. ”Harrastin nuorempana vähän kaikkea; keihäänheittoa, nyrkkeilyä, jäärata-ajoa sekä jalkapalloa 1- divaritasolle saakka. Mutta lopulta ammunta vei mennessään. ”Kilpailin maajoukkue-edustajana monta vuotta ja sitä kautta päädyin myös maanpuolustusalalle – rajavartiolaitokselle töihin.”
Vuonna 2016 Isto jäi eläkkeelle palveltuaan täyden työuran rajavartiolaitoksella, pohjoiskarjalan maarajalla. 1,5 vuotta Isto ehti olla ”tekemättä mitään” ja meinasi omien sanojensa mukaan tulla hulluksi. ”Sitten oli vaan pakko alkaa hakemaan töitä”, Isto kertoo nauraen. Isto päätyi vuokravälitysfirman kautta työskentelemään ensin CNC-koneelle, jonka jälkeen hän teki eri pituisia, määräaikaisuuksia mm. puuteollisuudessa, metsäkonetehtaalla sekä poliisi- ja vankeinhoitolaitoksella.
”Olihan se turhauttavaa, kun aina määräaikaisuudet loppuivat juuri, kun olit päässyt hieman sisälle hommaan”, Isto kertoo. Lopulta kuitenkin osui onni kohdalle. ”Kun näin ilmoituksen SSG Sahalan kiillottajan paikasta, tuli fiilis, että minä haluan tuon paikan ja ihan hirvittävän hyvällä tuurilla sain vakituisen paikan Sahalalta.” Iston koko olemuksesta paistaa läpi kiitollisuus työpaikasta sekä työkavereista, jotka ovat ottaneet tämän hieman erikoisella huumorintajulla varustetun tyypin avosylin vastaan.
Nautin suunnattomasti, että saan tehdä töitä ja arjessa on oma rytminsä
Toukokuussa 60 vuotta täyttävällä Istolla on kova halu tehdä töitä. ”Ymmärrän kyllä, että toiset haluavat jäädä nauttimaan eläkepäivistä, mutta minulle se ei vaan sovi minulle. On minulle sanottu, että helppohan sinun on tehdä töitä, kun voit lopettaa koska vaan. En kuitenkaan itse ajattele niin, vaan nautin suunnattomasti, että saan tehdä töitä ja arjessa on oma rytminsä. Olen ajatellut, että vähintään 67-vuotiaaksi meinaan pakertaa, jos vaan terveys kestää. Tähän saakka sen kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa” Isto toteaa.
Isto asuu Heinävaarassa, vain 3 kilometrin päässä työpaikasta. Myös rakkaat harrastukset löytyvät läheltä, sillä metsästys ja luonto ovat tärkeitä asioita Istolle. Sekä tietenkin omat, hyvin menestyneet koirat, joista yksi on tällä hetkellä jopa Suomenmestari.
